Australialaisessa Queenslandin maaseudulla Goondiwindin kaupungissa tehty tutkimus on paljastanut, että puuvillasilputusta tekstiilijätteestä puuvillapelloille vieminen on hyödyllistä maaperälle ilman haitallisia vaikutuksia. Se voi myös tarjota hyötyjä maaperän terveydelle ja skaalautuvan ratkaisun valtavaan maailmanlaajuiseen tekstiilijäteongelmaan.
Kiertotalouteen erikoistuneen Coreon valvonnassa toteutettu 12 kuukauden koeprojekti puuvillatilalla oli Queenslandin hallituksen, Goondiwindi Cottonin, Sheridanin, Cotton Australian, Worn Upin ja Cotton Research and Development Corporationin yhteistyöprojekti, jota tuki maaperätutkija Dr. Oliver Knox UNE:sta.
Noin kaksi tonnia Sheridanin ja osavaltion pelastuslaitoksen haalareista peräisin olevia käytöstä poistettuja puuvillatekstiilejä käsiteltiin Worn Upissa Sydneyssä, kuljetettiin Alcheringa-tilalle ja paikallinen maanviljelijä Sam Coulton levitti ne puuvillapellolle.
Kokeiden tulokset viittaavat siihen, että tällainen jäte voisi sopia puuvillapelloille, joilta se on korjattu, kaatopaikkojen sijaan, mutta projektikumppanit toistavat työnsä puuvillakaudella 2022–2023 vahvistaakseen nämä alustavat havainnot.
UNE:n (Cotton Research and Development Corporationin tukema) ja puuvillateollisuuden tukema maaperätutkija, tohtori Oliver Knox, totesivat: ”Koe osoitti ainakin, ettei maaperän terveydelle aiheutunut haittaa. Mikrobitoiminta lisääntyi hieman ja ainakin 2 070 kg hiilidioksidiekvivalenttia (CO2e) väheni, kun nämä vaatteet hajotettiin maaperässä kaatopaikkasijoituksen sijaan.”
”Kokeessa ohjattiin noin kaksi tonnia tekstiilijätettä pois kaatopaikoilta ilman negatiivisia vaikutuksia puuvillan istutukseen, itämiseen, kasvuun tai sadonkorjuuseen. Maaperän hiilitasot pysyivät vakaina, ja maaperän hyönteiset reagoivat hyvin lisättyyn puuvillamateriaaliin. Myöskään väriaineilla ja viimeistelyaineilla ei näyttänyt olevan haitallisia vaikutuksia, vaikka tarvitaan lisää testejä laajemmalla kemikaalivalikoimalla, jotta tästä voidaan olla täysin varmoja”, Knox lisäsi.
Sam Coultonin mukaan paikallinen viljelijä puuvillapelloilla "nielaisi" helposti silputun puuvillamassan, mikä antaa hänelle luottamusta siihen, että tällä kompostointimenetelmällä on käytännön potentiaalia pitkällä aikavälillä.
Sam Coulton sanoi: ”Levitimme puuvillatekstiilijätteen muutama kuukausi ennen puuvillan istutusta kesäkuussa 2021, ja tammikuuhun ja kauden puoliväliin mennessä puuvillajäte oli lähes kokonaan kadonnut, jopa 50 tonnin hehtaarikohtaisella levitysnopeudella.”
”En odottaisi näkeväni maaperän terveyden tai sadon paranemista ainakaan viiteen vuoteen, koska hyötyjen kertymiseen menee aikaa, mutta olin erittäin rohkaistunut siitä, ettei maaperällemme ollut haitallisia vaikutuksia. Aiemmin olemme levittäneet puuvillanpuhdistusjätteitä tilan muille osille ja nähneet dramaattisia parannuksia näiden peltojen kosteudenpidätyskyvyssä, joten odottaisin samaa käytettäessä silputtua puuvillajätettä”, Coulton lisäsi.
Australialainen projektitiimi tehostaa nyt työtään selvittääkseen parhaat mahdolliset yhteistyötavat. Ja Cotton Research and Development Corporation on omistautunut rahoittamaan Newcastlen yliopiston kolmivuotista puuvillatekstiilien kompostointitutkimushanketta, jossa tutkitaan lisäksi värjäysten ja viimeistelyjen tuloksia sekä tapoja pelletoida puuvillatekstiilejä, jotta ne voidaan levittää pelloille nykyisillä maatalouskoneilla.
Julkaisuaika: 27.7.2022